XV olympiadin kisat järjestettiin Helsingissä 19.7.-3.8.1952.

Helsingin oli ollut määrä isännöidä olympiakisoja jo vuonna 1940, mutta tuolloin kisat jouduttiin peruuttamaan sodan vuoksi.

Helsingin olympiakisoja muistellaan usein "viimeisinä oikeina olympiakisoina". Ne olivat urheilulliset ja ei-kaupalliset kisat. Kisoista on käytetty nimitystä "Koko kansan kisat". Järjestelytehtäviin osallistui tuhansia vapaaehtoisia.

Helsingin olympiakisat järjestettiin poliittisesti epävarmana aikana. Kylmä sota jatkui ja Korean sotaa käytiin parhaillaan. Helsingin kisoihin osallistui kuitenkin enemmän kansakuntia kuin mihinkään aikaisempiin kisoihin: kutsuja lähetettiin 80 maahan ja niistä 70 vastasi kutsuun myöntävästi. Neuvostoliitto osallistui olympiakisoihin ensimmäistä kertaa, ja Lontoon olympiakisoista 1948 pois suljetut Saksa ja Japani palasivat takaisin olympianäyttämölle.

Olympiakisat olivat muulle maailmalle Helsingin ja koko Suomen näyteikkuna. Kaiken piti olla ensiluokkaisessa kunnossa ja järjestyksessä. Helsinki oli vuonna 1952 hyvin erilainen kaupunki kuin nykyisin. Elämää leimasi vielä sodan läheisyys. Kahvi ja sokeri olivat kortilla. Mittavat sotakorvaukset Neuvostoliitolle saatiin maksettua loppuun olympiakisojen jälkeisenä syksynä.

Olympiakisat kohottivat Helsingin ja koko Suomen imagoa maailmalla. Kisoihin saapuneet ulkomaalaiset saattoivat todeta, että maa oli osa läntistä Eurooppaa ja kulttuuripiiriä, vaikkakin hyvin omaleimainen sellainen.


Helsinki vuonna 1952

384 521 asukasta (koko Suomessa 4 064 727)

Kaupunkia ehostettiin olympiahenkisillä kukkaistutuksilla.

Olympiakisojen vuoksi rakennettiin uusi lentokenttä Seutulaan.

Olympiakisat vauhdittivat liikennevalojen hankkimista kaupunkiin. Vuonna 1952 asennettiin ensimmäiset liikennevalot Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteykseen.

Eteläsatamassa otettiin käyttöön uusi Olympialaituri.